Kohta iskee myrsky
(Prolog / Prologue)
Mosfilm / 1956 / väri / 100 min
Ohjaus:
Jefim Dzigan
Käsikirjoitus:
Boris Levin ja Petr
pavlenko
Kuvaus:
Žozef Martov
Musiikki:
David Blok
Ä
änisuunnittelu:
Aleksei Mashistov.
Rooleissa:
Viktor Avdjushko, Nikolai Grabbe, Pavel
Kadotšnikov (Maksim Gorki), Inna Kondratjeva,
Maria Pastukova (N.K. Krupskaja), Nikolai Plotnikov (V.I. Lenin)
Jefim Lvovitsh Dziganin (1898–1981) nimi on jäänyt
neuvostoelokuvan historiaan ennen kaikkea elokuvan Me olemme Kronstadista [My
iz Kronshtadta] (1936) ohjaajana. Elokuvaa pidettiin yhdessä Vasiljev-veljesten
Tshapajevin (1935) ohella 30-luvun neuvostoelokuvan pyrkimysten olioistajana.
Molemmat elokuvat onnistuivat yhtä aikaa esittämään monisärmäisiä henkilöhahmoja
ja toisaalta esittämään heidät tietyn historiallisen tilanteen
tyypillisinä edustajina.
Jefim Dzigan oli aloittanut elokuvaohjaajanuransa
20-luvun lopussa ja Me olemme Kronstadista oli hänen viides elokuvansa.
Sen jälkeen hänen uransa kuitenkin muodostui varsin hidastempoiseksi,
Stalinin kaudella hän ohjasi enää pari elokuvaa, molemmat
sen jähmettyneellä sodan jälkeisellä puoliskolla, jolloin
kaikkien elokuvien tuli puolueen käskystä olla mestariteoksia.
Varsin hyvän
yleisömenestyksen sai myöhemmin vielä hänen vuonna 1967
ohjaamansa, Aleksandr Serafimovitshin vallankumousklassikkoon pohjautuva
kirjallisuusfilmatisointi Zhelesnyi potok, vaikka kriitikoita se ei jaksanut
liiemmin miellyttääkään.
Neuvostoelokuvassa valkokankaille
oli tapana ilmaantua aina vallankumouksen tasavuosijuhlien merkeissä tukku
vallankumouskuvauksia ja 40-vuotisjuhlintaan liittyi myös Dziganin
vuonna 1956 valmistunut elokuva Kohta iskee myrsky. Tuolloin vallankumouselokuvien
tekemistä haittasivat kääntymässä olleet poliittiset
tuulet, suojasään kausi oli juuri alkamassa ja puolueen tulkinta
historiastaan sen mukana. Monet suunnitteilla olevista vallankumouselokuvista
myöhästyivät juhlallisuuksista tai eivät valmistuneet
lainkaan. Ongelmat olivat siis samantapaisia kuin Eisensteinin Lokakuun
kohdalla aikanaan 20-luvulla. Niinpä Jutkevitshin Kertomuksia Leninistä (1957)
pääsi levitykseen vasta seuraavana vuonna. Ajoissa ehtivät
vain Samson Samsonovin Liekehtivät virstat (Ognennyje versty) (1957)
ja Grigori Roshalin Sisaret [Sestry] (1957). Hyvissä ajoin oli toki
myös Dziganin elokuva. Se kuitenkin kertoo lokakuun vallankumousta
edeltäneistä tapahtumista
ja oli ennen kaikkea ehtinyt valmistua ennen Neuvostoliiton sisäpoliittisen
tilanteen kärjistymistä vuosina 1957-58 Itä-Euroopan liittolaismaissa
tapahtuneen kuohunnan ja puolueen sisälle muodostuneen Hrushtshevin
vastaisen opposition myötä.
Jefim Dziganin Kohta iskee myrsky
on Neuvostoliitossa runsain mitoin valmistettujen Lenin-elokuvien parhaimmistoa.
Siinä Lenin seikkailee vielä nuorena ja vetreänä kumppaneineen
vuoden 1905 vallankumouksen tiimellyksissä. Elokuva esittää Hrushtshevin
ajan näkemyksen neuvostovaltion synnylle perustavanlaatuisiksi katsotuista
tapahtumista, pönkittää Stalinin maineen menetyksen jälkeen
yhä tärkeämmäksi käynyttä Leninin kulttia
ja onnistuu olemaan samalla vielä hauska ja jännittäväkin.
Voiko neuvostoelokuvalta enempää vaatia?
Esittely: Jarkko Silén
Alkukuva
Hyisillä merillä
1962 / väri / 11 min
Ydinkäyttöisen jäänmurtaja Leninin avulla perustettiin
Jäämerelle 10. napaseudun tutkimusasema.
|