Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2003

Sarja esittelee Lenfilmin tuottamia elokuvia Pietarin 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

12.9.2003
Akateemikko Pavlov
(Akademik Pavlov)

26.9.2003
Rautakourat / Suuri perhe
(Bolshaja semja)

31.10.2003
Lentoreitti 222
(Rejs 222)

28.11.2003
Kuolleen miehen kirjeet
(Pisma mertvogo tsheloveka)

Elokuva kertoo tietokonevirheen vuoksi vahingossa syttyneen ydinsodan jälkiseurauksista.

Vain muutama ihminen selviää hengissä.

Kuolleen miehen kirjeet
(Письма мёртвого человека / Pisma mertvogo tsheloveka)

Lenfilm / 1986 / väri / 88 min / K-12

Ohjaus:
Konstantin Lopushanski
Käsikirjoitus:
Konstantin Lopushanski ja Vjatsheslav Rybakov
Kuvaus:
Nikolai Pokoptsev
Musiikki:
Aleksandr Zhurbin
Rooleissa:
Rolan Bykov, Josif Ryklin, Viktor Mihailov, Aleksandr Sabinin, Nora Grjakalova, Vera Majorova, Vatslav Dvorzhetsky, Svetlana Smirnova, Nikolai Alkanov, Vadim Lobanov
Suomen ensi-ilta:
13.2.1987

Tuotantoyhtiö Lenfilm ilmoitti Sovexportfilmin vientikatalogiin Konstantin Lopushanskin elokuvan Kuolleen miehen kirjeet lajityypiksi anti-utopia. Andrei Tarkovskin elokuvan Stalker (1979) assistenttina toiminut Lopushanski jatkaa temaattisesti ja tyylillisesti Tarkovskin tulevaisuusnäkyjen kuvittamista. Elokuva kertoo tietokonevirheen vuoksi vahingossa syttyneen ydinsodan jälkiseurauksista. Perheensä menettänyt tiedemies Larsen kuuluu katastrofista hengissä selvinneeseen harvalukuiseen joukkoon, joka etsii turvaa museorakennuksen suojista. Hän lähtee ulos etsimään säteilyn vaikutuksiin lääkettä, mutta huomaa vain saaneensa itse säteilyä kuolettavan annoksen. Larsen pitää itseään syyllisenä tapahtuneeseen ja kirjoittaa kirjeitä kuolleelle pojalleen.

Elokuvan apokalyptiset kuvat palaneista koneista ja mätänevistä ruumiista kertovat glasnostin ajan lopun aavistuksista ja 1980-luvun ydinpeloista. Tiedemies Larsen mainitaan myös Nobel-palkinnon saajaksi. Se tuo mieleen kuuluisimman tuon palkinnon saaneen venäläisen, Neuvostoliitossa palvotun tiedemiehen fysiologi Ivan Pavlovin, joka pyrki selittämään ihmispsyyken rakenteen pelkistetyllä eläinpsykologialla.

Tarkovskin ja vaikka Elem Klimovin tapaan Lopushanski yhdistelee pessimismiä ja kristillistä mystiikkaa perivenäläisenä pidetyllä tavalla. Elokuva arvostelee myös sosialismiin aatteellisesti kuuluvaa edistysuskoa jopa sisällöllisesti hyvin samaan tapaan kuin Mihail Rommin suojasääelokuva Vuoden yhdeksän päivää (1962) – myös siinä on päähenkilönä liialliseen säteilyannokseen kuoleva tiedemies. Molemmissa elokuvissa on kaikkialla läsnä eläviä olentoja vahingoittava säteily, joka on kuin pelkkää järkeä palvova aate. Jos yritetään pakolla tehdä aina asiat vain järkevästi ja jätetään tunteet ja alitajunta huomioimatta, on tuloksena varma tuho, elokuva varoittaa. Samoin se muistuttaa myös siitä, että ihminen on eläintä monimutkaisempi olento, jolla on vastuu teoistaan ja joka etsii toivoa vaikka happinaamari päässä.

Esittely: Jarkko Silén

Filmografiaa:

1978 Slyozy v vetrenuju pogodu
1980 Solo
1986 Pisma mjortvogo tsheloveka
1988 Expulsion from Hell
1989 Posetitel muzeja
1994 Russkaja simfonija
2001 Konets veka
2006 Gadkie lebedi