Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2004

Sarjan teema: Kiinnostavia suhteita (Ystävyysseuran 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi)

24.9.2004
Miehet ja Polina
(Muzhiki!)

29.10.2004
Rakastuneet
(Vljublennye)

26.11.2004
Sinun kättesi lämpö
(Tsutisopeli / Tiplo tvoih ruk)

Polina ja miehet on onnistunut yhdistelmä humoristista optimismia ja elämän kolhuja.

Miehet ja Polina
(Мужики! / Muzhiki!)

Mosfilm / 1981 / mv / 94 min / S

Ohjaus:
Iskra Babitsh
Käsikirjoitus:
Iskra Babitsh ja Vadim Mihailov
Kuvaus:
Sergei Zaitsev
Musiikki:
Vladimir Komarov
Leikkaus:
L. Butuzova
Lavastus:
Vasili Golikov
Rooleissa:
Aleksandr Mihailov (Pavel Zubov), Irina Ivanova (Polina), Pjotr Glebov (isä), Vera Alhovskaja (äiti), Mihail Buzylev-Kretso (Stjopa), Pjotr Krylov (Pavlik), A. Pavlov (Sergei), Anatoli Solonitsin (taiteilija), M. Andrianova (Ustina-täti)
Suomen ensi-ilta:
5.3.1982 / Kosmos 1
Televisiolähetys 4.5.1983 YLE TV1

Pavel on viettänyt armeijan jälkeiset miehuusvuotensa Murmanskin alueen hyväpalkkaissa hommissa. On kulunut 15 vuotta siitä kun hän karisti ukrainalaisen Stavropolin seudun kotikylänsä kolhoosin pölyt. Pavel yrittää unohtaa petetyksi tulemisensa. Kotopuolesta Pavel kutsutaan kuitenkin pitämään huolta perheestään. Käy ilmi, että hänellä on 15-vuotias tytär Polina. Pavelin perhe osoittautuu käytännössä vieläkin suuremmaksi, kaupan päälle tulee vielä kaksi poikaa ja Rex-koira.

Iskra Babitshin arkinen selviytymiskertomus, joka suomennettiin harhaanjohtavasti nimellä Miehet ja Polina, valloitti katsojansa onnistuneella yhdistelmällä humoristista optimismia ja elämän kolhuja. Elokuva jatkoi Moskova ei usko kyyneliin -suurmenestyksen tematiikkaa ja tyylilajia. Se saikin Länsi-Berliinin elokuvajuhlilla raadin kunniamaininnan humanistisista arvoistaan. Erityisesti elokuvan arvioissa kiitettiin onnistuneita näyttelijäsuorituksia. Filmi korostaa perheen ja vastuuntunnon merkitystä ja suomii ajan hyväksyttyyn tapaan yli-innokkaita virkamiehiä, jotka olisivat valmiit hajottamaan perheen pykäliin vedoten.

Neuvostokriitikko Neja Zorkaja kiinnittää huomionsa siihen, että voimakasta vastakaikua neuvostoyleisössä herättänyt elokuva teki suunnattoman vaikutuksen ennen kaikkea miespuoliseen elokuvayleisöön, joka lähetteli kirjeitään elokuvalehtiin ja studiolle. Tämä on erikoista sikäli, että kyseessä on naisten lajityyppinä pidetyn melodraaman edustaja. Zorkajan mielestä tämä kertoo siitä, että elokuva on koskettanut riittävän kipeää ja yleistä yhteiskunnallista ongelmaa: lapsettomia isiä, yksivanhempisija perheitä ja miesten välinpitämättömyyttä hylkäämiään lapsia kohtaan.

Elokuvatutkija Francoise Navailh sen sijaan väittää neuvostoelokuvan naiskuvaa käsittelevässä artikkelissaan, että "Miehet ja Polina vakuuttaa uudelleen miehen arvosta kaikissa muissa paitsi aviomiehen roolissa, mistä myötäseuraa naisen alistaminen - paluu perinteisiin maalaisarvoihin ja patriarkaaliseen järjestelmään samaan tapaan kuin jo 1930-luvulla tapahtui." Tekstistä voisi melkein epäillä, että Navailhin mainitsema elokuvan ohjaaja I. Babitsh ei olisikaan sama nainen, joka on ohjannut elokuvan, josta Helena Ylänen kirjoitti Helsingin Sanomissa: "Iskra Babitshin elokuva on tavattoman tunteellinen, mutta ilmeisen tarpeellinen miehisen ylpeyden ravisteluksi tarkoitettu draama", ja jatkoi: "Aitovenäläiseen tapaan ihmiset ovat kaikki hirvittävän hyviä, milloin väärä ylpeys ei tee heistä aivan tyhmiä ja kelvottomia."

Esittely: Jarkko Silén