Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2005

Sarjan teema: Neuvostosäveliä

23.9.2005
Romeo ja Julia
(Romeo i Zhulietta)

28.10.2005
Aasian auringon alla
(Alisher Navoi)

25.11.2005
Mustat silmät
(Aleko)

Romeo ja Julia on maailmankuulun Bolshoi-baletin juhlaa.

Rome ja Julia
(Romeo i Zhulietta / Romeo and Juliet)

Mosfilm / 1955 / väri / 93 min / K-8

Ohjaus:
Lev Arnshtam
Käsikirjoitus:
William Shakespearen näytelmän pohjalta Lev Arnstham
Kuvaus:
Yu-Lan Chen ja Aleksandr Shelenkov
Musiikki:
Sergei Prokofjev
Koreografia:
Leonid Lavrovski
Rooleissa:
Galina Ulanova (Julia), Juri Zhdanov (Romeo), I. Olenina (Julian imettäjä), Aleksandr Radunski (kreivi Capulet), J. Iliushchenko (rouva Capulet), A. Jerolajev, (Tybalt) Sergei Koren, (Mercutio)V. Kudrijashov, (Benvolio)

Lev Arnshtamin (s. 1905)  vuonna 1955 ohjaama sovitus Sergei Prokofjevin Shakespeare-baletista Romeo ja Julia on maailmankuulun Bolshoi-baletin juhlaa. Julian roolin tanssii aikakautensa venäläisen baletin kuuluisin kasvatti, klassisten balettien  päärooleihin erikoistunut  lyyris-dramaattinen ballerina Galina Ulanova (s. 1910-1998). Arnshtamin Romeo ja Julia  ei kuitenkaan ole baletin lavataltiointi vaan upeasti puvustettu balettielokuva. Shakespearen tragedian Veronalaisen lemmenparin kohtalo on myös kuvattu loisteliailla tapahtumapaikoilla.

Alun perin baletin tilasi säveltäjä Sergei Prokofjevilta Leningradin Kirov (nyk. Mariinski) -teatteri vuonna 1934, mutta teatterin päätettyä vetäytyä hankkeesta se siirtyi Moskovan Bolshoi-teatterille. Romeon ja Julian valintaa baletin aiheeksi pidettiin uskaliaana ja jopa sopimattomana, koska epäiltiin ettei näytelmän psykologista sisältöä voitaisi ilmaista tanssin ja musiikin välityksellä. Prokofjev sai baletin partituurin valmiiksi 1935, mutta Bolshoi-teatteri hylkäsi baletin. Samalla Prokofjev, joka oli mennyt kirjoittamaan balettiin onnellisen lopun, luultavasti pelastui skandaalilta.  Alkuperäiselle näytelmälle uskollisempi versio valmistui 1936. Koreografian balettiin on tehnyt  mm. Kirovin ja Bolshoin balettimestarina toiminut koreografi-tanssija Leonid Lavrovski.

Ohjaaja Lev Arnshtam aloitti elokuvauransa ohjaaja Sergei Jutkevitshin avustajana vuonna 1931. Vuonna 1936 valmistui Arnsthamin ensimmäinen oma ohjaus Ystävättäret. Kansainvälistäkin huomiota sai ohjaajan parhaana pidetty kolmas elokuva Zoia (1939), joka on runollinen kuvaus 18-vuotiaasta tytöstä, jonka saksalaiset vangitsevat ja teloittavat. Vuonna 1950 Arnshtam alkoi työskennellä kylmän sodan teemoja käsittelevän Sodanlietsojat (The Warmongers) elokuvan parissa. Tämä avoimesti Yhdysvaltojen vastainen elokuva ei kuitenkaan koskaan päässyt levitykseen. Romeo ja Julia, joka palkittiin jopa Cannesin elokuvafestivaaleilla, käänsi Arnshtamin uran jälleen nousuun, mutta seuraava elokuva, vuonna 1957 valmistunut The Lesson of History menestyi huonosti eikä Arnshtam enää päässyt nauttimaan parhaiden vuosiensa veroisesta suosiosta.

Esittely: Maiju Hakala

Filmografiaa:

1934 Ankara, Turkin sydän (Jutkevitshin kanssa)
1936 Ystävättäret
1938 Ystävät
1939 Zoia
1947 Glinka
1955 Romeo ja Julia
1957 The Lesson of History