|
Krepysh – orlovilainen ravihevonen
(Krabaten / Krepysh)
Tsentrnautshfilm / 1981 / väri / 92 min / K-8
Käsikirjoitus ja ohjaus:
Aleksandr Zguridi ja Nana Kldiashvili
Kuvaus:
Vadim Alisov
Musiikki:
Alfred Shnitke
Leikkaus:
T. Makina
Rooleissa:
Georgi Zhzhjonov (Shaposhnikov), Antonina Zhuranova (Jelena Pavlova),
Andrei Martynov (Jegor), Leonid Kulagin (Bardin),
Pavel Mahotin (Agafonov)
Suomen ensi-ilta:
30.12.1983 Kosmos-2
Populaaritieteellinen
elokuva oli Neuvostoliitossa suosittu elokuvamuoto. Sen kuuluisimpia
tekijöitä oli Aleksandr Mihailovitsh Zguridi (1904–1998),
jonka maine elokuvalajinsa piirissä oli yhtä vankka kuin
vaikkapa Aleksandr Roulla satuelokuvan parissa. Hän työskenteli
vuodesta 1932 Sojuztehfilmillä (myöh. Tsentrnautshfilm).
Käänteentekeviä vedenalaisia kuvauksia elokuvassa
Meren syvyyksissä (1939) nähtiin Suomessakin
aikoinaan. Zguridi aloitti elokuvantekijänä vuosikymmenen
alussa, jolloin hän vaihtoi lakiopinnot elokuvaan ja teki
kotikaupungissaan Saratovissa elokuvan hevosten loisista yhteistyössä
kaupungissa toimineen mikrobiologisen ja epidemiologisen instituutin
kanssa. Vaikka Zguridi loikin maineensa populaarin luontoelokuvan
parissa, kuului hänen pitkään ja monipuoliseen uraansa
myös muutama näytelmäelokuva ja animaatio.
Suunnittelipa hän dokumenttia itsestään
Lumimiehestäkin 1980-luvulla. Zguridi toimi myös
opettajana, vuodesta 1966 professorina Valtion elokuvainstituutissa
ja hänen vaikutuksensa on löydettävissä myös
hänen kuuluisan oppilaansa Aleksandr Sokurovin töissä.
Vuonna 2001 Irina Kvirikadze teki Zguridin elämästä
dokumenttielokuvan Sasha – tiikeri.
Aleksandr Zguridin
ohjasi Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan tarinaan perustuvan
animaation Rikki-Tikki-Tavi (1975) yhdessä
gruusialaissyntyisen Nana Kldiashvilin (s. 1938) kanssa, kun
1960-luvulla alkanut opettaja-oppilas –suhde muuttui
työtoveruudeksi ja myöhemmin avioliitoksi. Krepysh – orlovilainen
ravihevonen kertoo 1900-luvun alussa eläneen,
mainetta raviradoilla keränneen hevosen tarinan. Jo
ensimmäisessä näytelmäelokuvassaan Susikoira
Valkohammas (1946), joka perustuu Jack Londonin
samannimiseen romaaniin, Zguridi oli käsitellyt itselleen
läheistä kysymystä ihmisen ja eläimen suhteesta
ja erityisesti eläimen kesyyntymisestä.
Krepysh – orlovilainen
ravihevonen on suunnattu lapsille ja
varhaisnuorisolle ja sellaisena se on kiinnostavaa katsottavaa myös
neuvostoliittolaisesta ideologisesta ilmastosta kiinnostuneelle
aikuiskatsojalle. Siinä, missä 1940-luvun Susikoira
Valkohampaassa keskeinen ongelma oli vielä suden
kesyttäminen petomaisuudestaan luopuneeksi ja yhden isännän
käskyvallalle alistuvaksi koiraksi, on Krepysh jo valmiiksi
kesy. Kehittyneen sosialismin kaudella on tärkeintä, että
ohjaksiin saadaan taitava ja uskollinen henkilö petturin ja
hoipertelijan tilalle. Elokuvan tekoaikana Neuvostoliitto
houkuteltiin sen vararikkoon vieneen varustelukilpailun loppusuoraan.
Elokuvassa kilpailu käydään raviradalla amerikkalaisen
General-H:n ja Krepyshin välillä. Amerikkalaisia toimiinsa
motivoi raha, Krepysh taas suostuu ravaamaan vain, jos näkee
hevosrakastettunsa Gisellan radan reunalla. Krepyshin isäntää
kannustaa myös henkilökohtaisiin uhrauksiinkin valmis
epäitsekkyys – tai oikeammin pakkomielle.
Neuvostojohtajia taas taisi vaivata tuolloin riittävän
elokuvaharrastuksen puute, sillä muutoin he olisivat huomanneet
amerikkalaisten tähtien sotien ja ehkä kuulentojenkin
olevan enemmän sepitettä kuin totta.
Esittely: Jarkko Silén
|
