Ensimmäinen opettaja
(Первый учитель / Pervyi utšitel / The First Teacher)
Kirgizfilm ja Mosfilm / 1965 / mv / 102 min / K-16
Ohjaus:
Andrei Mihalkov-Kontšalovski
Käsikirjoitus:
Tšingiz Aitmatovin samannimisen kertomuksen pohjalta
Tšingiz Aitmatov, Boris Dobrodejev, Andrei Mihalkov-Kontšalovski
Kuvaus:
Georgi Rerberg
Musiikki:
Vjatšeslav Ovtšinnikov
Rooleissa:
Bolot Beišenalijev (Djuišen),
Natalia Arinbasarova (Altynai), Darkul
Kujukova, Idris
Nogaibajev, Sovetbek Džumadylov, Klara
Jusupžanova ym.
Ensi-ilta:
15.8.1966
Palkintoja:
Yleisliittolainen elokuvafestivaali
1966: Andrei Kontšalovskille Sovetski ekran -lehden palkinto "Sisällön
vallakunmouksellisuudesta ja muodon mestarillisuudesta"
Venetsian elokuvafestivaali 1966: Natalia Arinbasarovalle Volpi Cup
parhaasta naisosasta
Kansainvälinen nuorten elokuvantekijöiden festivaali,
Ranska 1967: Andrei Kontšalovskille juryn erikoispalkinto
Ensimmäinen opettaja on paitsi neuvostoelokuvan
klassikkoja, myös ilmeisesti Kirgisian elokuvatuotannon unohtumaton
helmi, koskapa niinkin myöhään kuin 2003 Kirgisian tasavallan
silloinen presidentti Askar Akajev myönsi ohjaaja Kontšalovskille
Danaker (Ystävyys) -kunniamerkin merkittävistä ansioista Kirgisian
ja Venäjän suhteiden kehittämisessä ja syventämisessä kulttuurin
ja taiteen alalla. Vuonna 1956 perustetun Kirgizfilm-elokuvastudion
ja Kirgisian tasavallan näytelmäelokuvatuotannon kehitys lieneekin
huomattavalta osin ollut venäläisten elokuvantekijöiden ja
keskushallinnon neuvostotasavaltojen kansalliselle kulttuurille
jakamien rahojen varassa, sillä valtion itsenäistyttyä Kirgizfilm-studiolla
on tuotettu vain pari täyspitkää elokuvaa. Filmejä toki tehdään
Kirgisiassakin, mutta ei enää valtion varoin vaan yksityisenä
tuotantona. 1960-luvulla studio eli kuitenkin nousukautta.
Merkittävä tekijä Kirgisian kansallisen elokuvataiteen synnyssä
oli myös tuolloin aktiivista luomisvaihetta elänyt kirjailija
Tšingiz Aitmatov, "jonka
voimallinen proosa oli useimpien paikallisessa studiossa toteutettujen
filmikäsikirjoitusten pohjana" (A. Kontšalovski).
Ohjaaja
Kontšalovskille Ensimmäinen opettaja oli elokuvainstituutin
(= VGIK, yleisliittolainen valtion elokuvainstituutti Moskovassa)
lopputyö, mikä osaltaan selittää sen perinteistä, ellei peräti
kaavamaista ideologista näkökulmaa: tarina propagoi neuvostovallan
siunauksellista vaikutusta valtakunnan syrjäkylien oloihin
ja alistettujen naisten tasa-arvoistumiseen. Päähenkilö on
nuori komsomolilainen Djuišen (Bolot Beišenalijev), joka kansalaissodan
päätyttyä vuonna 1924 matkaa isänsä kotikonnuille Kukureun
kirgiisikylään. Armeijassa hän on oppinut lukemaan, ja nyt
hän haluaa saattaa myös kylän lapset sivistyksen pariin. Kyläläisten
naureskelusta ja vastustuksestakin huolimatta hän perustaa
koulun, ja ennen pitkää sinne ilmaantuu innokkaita oppilaita.
Uskollisin oppilas on 14-vuotias orpo Altynai-tyttö (Natalia
Arinbasarova). Omasta puutteellisesta koulutuksestaan huolimatta
opettaja havaitsee tytön lahjakkuuden ja pyrkii kaikin tavoin
edistämään hänen opiskeluaan, kunnes lopulta järjestää tytön kouluun
tasavallan pääkaupunkiin Taškentiin. Esteinä opintiellä ovat kuitenkin
tytön sukulaiset, jotka mieluummin naittavat hänet toiseksi
vaimoksi väkivaltaiselle julmurille. Nuoren opettajan rohkeuden,
sinnikkyyden ja uhrautuvuuden ohella tarinan keskeisenä juonteena
on opettajan ja Altynain platoninen romanssi, jonka eroottista
puolta viaton tyttö ei kuitenkaan tiedosta. Elokuvan kylpemiskohtauksen
kerrotaan silti herättäneen pahennusta seksittömään neuvostoelokuvaan
tottuneissa - tosin ei niin pahasti kuin ohjaajan seuraava
elokuva Asjan onni (Asino stšastje, alkuperäiseltä nimeltään Tarina
Asjasta joka rakasti vaan ei mennyt naimisiin, 1967), joka hyllytettiin
kokonaan ja esitettiin vasta perestroikan aikaan 20 vuotta
myöhemmin, tai Balladi rakastavaisista (Romans o vljublennyh,
1974), joka kuvaa keskinäiselle rakkaudelleen estottomasti omistautuvaa
nuortaparia.
Näyttelijä Bolot Beišenalijev (1937–2001) valmistui
Kirgisian ooppera- ja balettistudiosta 1957 ja Taškentin
teatteri- ja taideinstituutista 1963. Djuišenin rooli elokuvassa
Ensimmäinen opettaja oli hänen elokuvadebyyttinsä. Sittemmin
hän näytteli yhteensä 36 elokuvassa aina vuoteen 1999 – mm.
Andrei Tarkovskin Andrei Rublev 1966 sekä myös Aitmatovin tekstien
pohjalta tehdyt Äidin pelto, ohj. Gennadi Bazarov (Kirgizfilm1967)
ja Džamilja, ohj. Irina Poplavskaja (Mosfilm 1969). Beišenalijev
työskenteli myös Kirgizfilmin studiolla ohjaajan assistenttina.
Hänelle oli myönnetty Kirgisian tasavallan ansioituneen taiteilijan
arvonimi.
Kirgiisikaunotarta esittävä Natalia Arinbasarova
(s. 1946) ei oikeasti ole kirgiisi ollenkaan, vaan kazahi,
eikä mikään maalaistyttö vaan Moskovassa syntynyt. Nuori Natalia
kävi Bolshoi-teatterin balettikoulun viimeistä kurssia, kun
ohjaaja Kontšalovski keksi hänet Ensimmäinen opettaja -elokuvan
naispääosaan. Elokuvan ansiosta Arinbasarovasta tuli kansainvälisesti
kuuluisa näyttelijä, vaikka hän pyrki ja tietysti pääsikin VGIK:iin
vasta sen jälkeen ja valmistui Sergei Gerasimovin näyttelijäluokalta
1971. Venetsian filmifestivaalien Volpi-palkintoa ei ole koskaan
saanut kukaan muu venäläinen. Lisäksi hänelle on aikoinaan
myönnetty Neuvostoliiton valtionpalkinto, kahdesti Leniniläisen
komsomolin palkinto sekä Venäjän sosialistisen federatiivisen
neuvostotasavallan ja Kazakstanin ansioituneen taiteilijan
arvonimet. Arinbasarova näyttelee moskovalaisessa teatterissa
ja on Ensimmäisen opettajan jälkeen esiintynyt 30 elokuvassa (mm.
aiemmin mainittu Poplavskajan Džamilja), viimeksi vuonna 2005.
Hänen kauniit kasvonsa ovat kuitenkin sikäli väärän väriset, että
ne ovat rajoittaneet osien saamista niin näyttämöllä kuin elokuvassa.
Arinbasarova tuntee tehneensä ihan hyvää uraa näyttelijänä mutta
sureksii sitä, että hänen aasialainen ulkomuotonsa on estänyt
pääsemästä Shakespearen, Ostrovskin ym. näytelmiin ja elokuvissakin
tuonut enimmäkseen etnisiä rooleja. Hän olisi myös toivonut saavansa
urallaan enemmän tilaisuuksia käyttää alkuperäisen ammattinsa,
balettitanssijan, taitoja – onhan hänellä suoritettuna tanssitaiteilijan
diplomi valtakunnan vaativimmasta tanssikoulusta. Ensimmäisen
opettajan kuvauksissa lempi leimahti ohjaaja-Andrein ja Natalian
välillä, ja he menivät tuota pikaa naimisiin. Avioliitto ei kuitenkaan
kestänyt kauan: jo vuonna 1967 pariskunta erosi - Arinbasarovan
mielestä siksi kun Andreilla oli hirveä hinku päästä ulkomaille
asumaan, eikä se ollut siihen aikaan mahdollista muuten kuin
avioitumalla ulkomaalaisen kanssa, joten Andrei sitten menikin
naimisiin ranskalaisen näyttelijättären kanssa ja muutti Pariisiin.
Nykyisin yksin elävä Arinbasarova on sittemmin ollut vielä kahdesti
naimisissa. Hänen molemmat lapsensa, Jegor Kontšalovski (s. 1966)
ja Jekaterina Dvigubskaja (s. 1974 avioliitosta kuvaaja Nikolai
Dvigubskin kanssa), ovat vanhempiensa jälkiä seuraten myös elokuva-alalla.
Ohjaaja
Andrei Kontšalovski (s. 1937 Moskovassa) on alkuperäiseltä
nimeltään Andron Mihalkov, mutta myöhemmin hän ryhtyi käyttämään
tavallisempaa etunimeä Andrei. Ensimmäisen opettajan aikoihin
ja vielä pitkään sen jälkeenkin hän käytti sukunimeä Mihalkov-Kontšalovski
(jälkimmäinen on äidin tyttönimi), mutta tiputti lopulta isän
sukunimen kokonaan pois - kenties siksi että pikkuveli Nikita
Mihalkov (s. 1945) alkoi luoda yhä komeampaa uraa elokuva-alalla
niin ohjaajana kuin näyttelijänäkin. Tunnetun kulttuurisuvun vesana
Kontšalovski on lahjakas monella taiteen alalla, ja oikeastaan
hänestä piti tulla muusikko: hän ehti jo valmistuakin pianistiksi
Moskovan konservatoriosta 1959 ennen kuin pyrki VGIK:iin ja valmistui
sieltä ohjaajaksi 1965. Elokuvainstituutissa Kontšalovski tutustui
paria kurssia ylempänä opiskelleeseen kaimaansa Tarkovskiin, jonka
kanssa teki paljon yhteistyötä 60-luvulla (mm. Ivanin lapsuus
ja Andrei Rublev). Kaikkiaan Kontšalovski on ohjannut 22 elokuvaa
sekä Neuvostoliitossa / Venäjällä että ulkomailla ja osallistunut
kymmenien muiden tekemiseen käsikirjoittajana, tuottajana, näyttelijänä
ja säveltäjänä. Hän on ohjannut myös teatteri- ja oopperaesityksiä
eri maissa. Vähintään yhtä kuuluisa kuin ohjaajana Kontšalovski
on naistenmiehenä: hänen on väitetty kaataneen sänkyyn lähes kaikki
näyttelijättäret joiden kanssa hän on tehnyt töitä. Nyt on menossa
viides virallisesti vihitty vaimo, näyttelijä Julia Vysotskaja
(s. 1973); avioliitto solmittiin vuonna 1999. Kontšalovskilla
on kaikkiaan kuusi lasta eri avioliitoista. Ensi elokuussa Kontšalovski
täyttää 70 vuotta. Syntymäpäivästä tuskin tulee yhtä näyttävää
mediatapahtumaa kuin Nikita-veljen 60-vuotispäivistä pari vuotta
sitten. Jäämme kuitenkin jännityksellä odottamaan, tuleeko Andreitakin
onnittelemaan itse presidentti Putin.
Esittely: Airi Silo
Lähteet:
www.mosfilm.ru
www.russiancinema.ru
www.peoples.ru/art/cinema
www.ruskino.ru/acter
www.kinoexpert.ru
www.rusactors.ru
www.konchalovsky.ru
www.andreikonchalovsky.com
www.imdb.com
|