Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2009

Sarjan teema: Neuvostoliitto tutuksi

25.9.2009
Kirjojen Neuvostoliitto -elokuvakooste

30.10.2009
Unelmien Leningrad -elokuvakooste

27.11.2009
Totuus avaruuden valloituksesta -elokuvakooste

Elokuvakooste Totuus avaruuden valloituksesta kertoo mm. Sputnikeista.

Totuus avaruuden valloituksesta
elokuvakooste

Ensimmäiset Sputnikit
1957 / mv / 41 min

Viideskymmeneskolmas
1982 / väri / 10 min

Kosmonautin päiväkirja
1965 / väri / 18 min

Kun Neuvostoliitto lokakuun 4. päivänä vuonna 1957 lähetti avaruuteen ensimmäisen satelliittinsa Sputnik 1:n, se ihastutti ystäviään ja pelästytti kilpailijansa, etenkin Yhdysvallat, pahanpäiväisesti. Noina lokakuisina kirkkaina iltoina Suomessakin, jossa televisiolähetyksetkään eivät vielä vieneet ihmisten kaikkea aikaa, tuijotettiin taivaalla liikkuvaa valopilkkua - jotkut ylpeinä, melkein osan kunniasta ottaen, jotkut harmistuneina ja lähes kaikki kiinnostuneina. Vaikka neuvostoteknologian saavutus tulikin monille yllätyksenä, se perustui pitkään omaperäiseen avaruustutkimuksen perinteeseen.

Venäläisen kosmonautiikan isäksi kutsutaan syystä opettaja Konstantin Tsiolkovskia (1857-1935), joka ryhtyi kirjoittamaan avaruuslennoista jo 1880-luvulla. Vuonna 1883 hän kirjoitti kirjan Vapaa avaruus, jossa mm. painottomuuden seuraukset on selitetty. Vuonna 1903 hän julkaisi kirjan Avaruuden Tutkimisesta Reaktiovoimaa Käyttävien Laitteiden Avulla, joka sisältää rakettien liikettä koskevan Tsiolkovskin kaavan. Neuvostohallitus arvosti tieteiskertomuksienkin muodossa ajatuksiaan esittänyttä visionääriä, mutta Neuvostoliiton avaruusohjelmien käynnistys jäi jo nuorempien miesten tehtäväksi.

Mies Sputnikin takana oli lentokoneinsinööri Sergei Koroljov (1907-1966), joka sai raketti-innostuksen tavattuaan Tsiolkovskin. Hänen asemansa oli vahva myös kun Neuvostoliitto alkoi suuntautua kilpajuoksussa Yhdysvaltain kanssa kohti Kuuta. Hänen merkityksensä Neuvostoliiton avaruusohjelmalle oli jopa niin suuri, että hänen äkillinen kuolemansa heikensi oleellisesti Neuvostoliiton mahdollisuuksia miehitettyyn kuulentoon. Sinänsä Neuvostoliitto pyrki kylmän sodan avaruuskilvassa erikoistumaan omille alueilleen, kuten Kuun pimeän puolen tutkimiseen, pitkiin avaruusoleskeluihin soveltuviin avaruusasemiin ja Venuksen tutkimukseen. Tsiolkovskin ajoista rationaalisuutta pinnalta korostaneen maan avaruusohjelmassa pysyikin vahva fantasiaelementin mukana olo.

Neuvostoliiton tunnettuja avaruussankareita, joita myös propagandassa käytettiin estoitta hyväksi, olivat Laika-koira ja Juri Gagarin. Kosmonauttien harjoituspaikaksi rakennettiin 1950-luvun lopulla Tähtikaupunki, jossa kosmonauttien Titovin, Beljajevin ja Leonovin nähdään valmistautuvan tehtäviinsä elokuvassa Kosmonautin päiväkirja. Kunnian ohella Neuvostoliiton avaruusohjelmalla oli merkittäviä tieteellisiä tavoitteita, varsinkin avaruuslääketiede ja -psykologia olivat keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Myös Maapallon tutkiminen ja tarkkailu katsottiin etenkin miehitettävien avaruusasemien työmaaksi.

Esittely: Jarkko Silén