Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2010

Sarjan teema: Unohdetut klassikot

24.9.2010
Liekehtivä manner
(Pylajushtshi kontinent)

29.10.2010
Unohtumattomat sivut
(Stranitsy bessmertija)

26.11.2010
Äitipuoli
(Matsheha)

Liekehtivä manner kuvaa Etelä-Amerikan edistyksellisiä muutoksia.

Liekehtivä manner
(Пылающий континент / Pylajushtshi kontinent)

Mosfilm 1973 / 76 min / väri

Ohjaus:
Roman Karmen
Käsikirjoitus:
Roman Karmen
Kuvaus:
Aleksandr Kotshetkov
Leikkaus:
Olga Trofimova
Musiikki:
Faradzh Karajev ja Vladimir Terzetshki
Näyttelijät:
-

Odessalaissyntyinen Roman Lazarevitsh Karmen (1906–1978) aloitti uransa valokuvaajana Ogonjok-lehdessä vuonna 1923. Valtiollisesta elokuvainstituutista (GIK, myöh. VGIK) valmistui vuonna 1932 lahjakas elokuvakuvaaja ja -ohjaaja, joka jatkoi Dokumenttielokuvien keskusstudiolla sitä, mitä oli valokuvaajana 'Neuvostoliiton rakennustyö' -lehdessä tehnyt: Neuvostoliiton ja muiden sosialismia rakentavien maiden aikalaishistorian kuvaamista. Karmen tuli tunnetuksi Espanjan sisällissodan kuvaajana, mutta hän teki elokuvat myös vaikkapa Leningradin piirityksestä, Nürnbergin oikeudenkäynnistä ja Kaspianmeren öljyteollisuudesta kunnes siirtyi kuvaamaan ensin Aasiaa ja viimeisinä vuosinaan Etelä-Amerikkaa, varsinkin Kuubaa ja Chileä. Kuvaajana hän oli monissa Neuvostoliiton eksoottisia kolkkia kuvaavissa elokuvissa. Tunnettuja ovat myös hänen 1960-luvulla tekemänsä kompilaatioelokuvat Suuresta isänmaallisesta sodasta ja Espanjan sisällissodasta (Granada, Granada, Granada, 1967).

Karmenia on pidetty sekä dokumenttielokuvan klassikkona että karkeimmissa arvioissa propagandistin perikuvana, joka näytti kuuliaisesti vaikka taidokkaasti sitä, mitä häneltä kulloinkin pyydettiin - siis eräänlaisena neuvosto-Riefensthalina. Rinnastus ei tee oikeutta kummallekaan elokuvantekijälle. Molempia on syytetty dokumenttielokuvan väärinkäytöstä poliittisiin tarkoituksiin vaikka kumpikaan ei pyrkinyt tekemään dokumenttielokuvaa siinä mielessä kuin se perinteisesti ymmärretään tai pikemminkin väärin ymmärretään. Molemmille yhteistä on vahvojen ja sellaisina itsensä oikeuttavien kuvien käyttö. Mutta kuvataitureiden ajamat asiat olivat kovasti erilaisia. Neuvostoliitossa käytettiin myös journalistisen elokuvan käsitettä, mikä paremmin kuvaa sitä, että elokuva on aina maailman tulkintaa, jota tekevät elokuvan tekijät ja katsojat. Lajityyppiluokitus on ainakin Karmenin tapauksessa syytä kääntää taiteellis-poleemiseksi elokuvaksi (hudozhestvenno-publitsistitsheski film). Viimeistään silloin kun pyrkimyksenä on myös maailmaan vaikuttaminen, on kyse aina "propagandasta". Niinpä Roman Karmenin elokuva Kiinassa (1942) Maon puna-armeijan taistelusta vaikutti ilmeisesti myös neuvostojohdon päätöksiin sen Kiinan politiikassa.

Liekehtivä manner kuvaa Etelä-Amerikan edistyksellisiä muutoksia kuluneen kymmenen vuoden aikana siitä, mihin Kuubaa kuvannut Liekehtivä saari (1961) jäi. Eri puolilta maailmaan kootusta kuvamateriaalista koostettu filmi keskittyy ennen kaikkea Kuuban, Chilen, Perun, Meksikon ja Panaman tilanteisiin ja niihin johtaneisiin historiallisiin kehityskulkuihin. Kun edistyksellisiä suuntia edustavat chileläistyöläiset suunnittelevat parempaa tulevaisuutta kokouksissaan, juonittelevat taantumukselliset golfkentillään. Puolensa avoimesti valinneessa elokuvassa kuullaan myös chileläisen laululiikkeen Tiemponuevo-yhtyeen musiikkia.

Esittely: Jarkko Silén