|
Mosselpromin tupakkatyttö / Rakkaus on ihmeellinen
(Papirosnitsa ot Mossellproma, The Cigarette Girl Of Mossellprom)
11.12.2005 klo 14.00 Kino Thalia (Turku)
Mežrabpom-Rus. / 1924 / mv / S
Ohjaus ja kuvaus:
Juri Zheljabuzhsky
Käsikirjoitus:
F. Otsep ja A. Faiko
Tuotanto: Mezhrabpom-Rus 1924
Rooleissa:
Julia Solntseva (tupakkatyttö Zinka), Igor
Iljinsky (apulaiskirjanpitäjä Mitjushin), Anna Dmohovskaja (sihteeri
Maria Ivanovna), Nikolai Tseretelli (elokuvaaja Latugin), Leonid
Baratov (elokuvaohjaaja Barsov-Aragonski), M. Tsibulsky (amerikkalainen
muotimoguli Oliver MacBride).
Mosselpromin tupakkatyttö on 1920-luvun neuvostoelämää ja
elokuvantekoa satirisoiva romanttinen komedia NEP-kaudelta (Novaja ekonomitseskaja
politika = uusi talouspolitiikka), jolloin neuvostoelokuva kilpaili maan
valkokankailla ulkomaisen elokuvan kanssa.
Željabužskyn mykkäelokuva saavutti aikanaan neuvostoyleisön
suosion onnistuneen komediallisuutensa ansiosta. Elokuva kertoo moskovalaisesta
tupakkaa myyvästä Zinaidasta, joka mittailee Moskovan katuja laatikko
kaulallaan ja hurmaa miespuolisia asiakkaitaan herttaisella hymyllään.
Tupakkatyttö Zinkalla on kaksi periksiantamatonta ihailijaa, elokuvaajien
eliittiin kuuluva Latugin, joka ostaa tupakkansa vain rakastamaltaan Zinkalta
sekä työnantajansa oikea tai vasen käsi, apulaiskirjanpitäjä Mitjushin,
joka on jo pitkään riutunut rakkaudesta Zinkaa kohtaan. Pakkaa sekoittaa
vielä Moskovaan elokuvatilausta tekemään tullut amerikkalainen filmimoguli
Mr. MacBride, joka ihastuu kadun varrella seisovan Zinotškan herkkiin kasvonpiirteisiin.
Kenet ihailijoistaan valitseekaan tupakkatyttö, joka muiden aikalaisnaisten
tavoin etsii sitä kohdalleen osuvaa suurta rakkautta. Tuskallisen pohdiskelun
jälkeen tupakkatyttö Zinka päättää perustaa valintansa seuraten mottoaan:
”Köyhälle tytölle turhantarkkuus
on anteeksiantamatonta ... ylellisyyttä.”
Mutta valitseeko hän boheemia elämää rakastavan nuoren ja komean Latuginin,
jonka avulla pääsee helposti osalliseksi pääkaupungin elokuvaboheemien
riennoista, vai tyytyykö hän todellista rakkautta ja valtavaa kiintymystä
osoittavan Mitjushinin tarjoamaan vakaaseen, mutta kenties hieman tylsään
tulevaisuuteen? Vai yllättääkö Zinka sittenkin valitsemalla elämänkumppanikseen
jonkun aivan muun?
Vaikka 20-luvun kolmiodraama saattaakin saada katsojan suupielet hymyyn ihmissuhteiden
välillä tylsässäkin viidakossa, sai elokuva aikanaan vedettyä salit täyteen
iloisia moskovalaisia juuri hilpeytensä ansiosta. Elokuva oli aikansa valkokankaiden
neuvostoliittolainen valopilkku, jossa vallankumoukselliset sankarit oli korvattu
tavallisilla nuorilla henkilöhahmoilla, jotka opettelevat elämään epätoivoisten
rakkaustarinoiden keskellä oppien lopulta nielemään pettymyksensä sekä rakkaudessa
että maallisemmassa rahassa. Elokuvan tekee kiinnostavaksi myös 20-luvun Moskova,
joka pääsee edukseen elokuvan kesäisissä lemmenkohtauksissa ja katujen jokapäiväistä
elämää kuvaavissa ulkokuvissa.
Nämä elokuvassa esiintyvät porvarillisen elämän elementit saivat aikaan sen,
että elokuva joutui valtion elokuvakomitean säädöksestä toimimaan varoittavana
esimerkkinä porvarillisista elokuvista, joita alettiin jopa kutsua tupakkatytöiksi.
Juri Andreevitš Željabužsky (12.12.1888–18.04.1955, Moskova)
toimi vuodesta 1906 alkaen kääntäjänä pietarilaisissa aikakauslehdissä.
Vuonna 1913 hän aloitti opiskelun Pietarin teknillisessä korkeakoulussa,
josta valmistui vuonna 1916 laivanrakennusinsinööriksi. Heti valmistumisensa
jälkeen Željabužsky muutti Moskovaan ja pääsi Kenekin ja Martinovin elokuva-laboratorioon
töihin kirjoitelleen samanaikaisesti elokuvakäsikirjoituksia Era -nimiselle
elokuva-studiolle. Vuodesta 1917 hän työskenteli vastaperustetulla Mežrabpom-Rus
-studiolla kuvaajana, käsikirjoittajana, ohjaajana ja animaattorina.
Vuodesta 1919 alkaen hän toimi VGIK:n filmilaboratoriossa opettajana ja vuonna
1940 hänestä tuli elokuvainstituutin kuvaustaiteen osaston johtaja ja professori.
Vuonna 1944 Željabužsky siirtyi työskentelemään Moskovan opetusfilmistudiolle
(Voentehfilm, joka myöhemmin muutti nimensä Mosnautšfilmiksi).
Esittely: Hanne-Mari Rumbin
Filmografiaa:
1917 Iloisen talon salaisuus (kuvaaja)
1917 Valhe
Jumalalle (kuvaaja)
1918 Pakolaiset (kuvaaja)
1918 Valkeat kyyhkyset (kuvaaja)
1918 Vapaamuurarit (kuvaaja)
1919 Tulitikkutyttö (ohjaaja, käsikirjoittaja, kuvaaja)
1919 Vuorten neitsyet (ohjaaja, kuvaaja)
1919 Keisarin uudet vaatteet
(ohjaaja, käsikirjoittaja, kuvaaja)
1919 Tarasin uni (ohjaaja, kuvaaja)
1920 Kaksi henkeä (ohjaaja,
kuvaaja)
1920 Kotiagitaattori (ohjaaja, kuvaaja)
1924
Aelita (kuvaaja)
1924
Mosselpromin tupakkatyttö (ohjaaja,
kuvaaja)
1924 Pakkasukko (ohjaaja, käsikirjoittaja,
kuvaaja)
1925
Kollegion kirjuri (Asemavahti) (ohjaaja, kuvaaja)
1926 Dina Dza-Dzu
(ohjaaja, kuvaaja)
1927 Kuka sinä olet? (ohjaaja, käsikirjoittaja,
kuvaaja)
1927 Naisten voitto (ohjaaja, kuvaaja)
1928 Ei
koskaan kaupunkiin (ohjaaja, kuvaaja)
1928 Syntyi
ihminen (ohjaaja, kuvaaja)
1932
Prosperiti (ohjaaja)
Elokuvan säestys
Elokuvaa säestävä jousitrio on itse
säveltänyt rakkauden ihmeellisyyksiä käsittelevään elokuvaan taustamusiikin.
Johanna Schwela (viulu) on toiminut
päätoimisena viulunsoiton tuntiopettajana musiikkiopisto Arkipelagissa
vuodesta 2000 alkaen. Hän valmistui vuonna 1999 Turun Konservatoriosta musiikkipedagogiksi;
on soittanut 10 vuotta viihteellistä musiikkia Vilperin perikunta -nimisessä
bändissä, vuoden kokeellista musiikkityyliä edustavassa yhtyeessä nimeltä
Kina, soittanut bluegrasstyylin musiikkia useissa produktioissa sekä
soittanut hurdigurdia renessanssimusiikkiprojektissa. Schwela on nähty
periodeittain myös Turun kaupunginorkesterissa.
Katriina Rainio (viulu) valmistui vuonna 2005 Turun Konservatoriosta
musiikkipedagogiksi. Hän on soittanut useita vuosia opiskeluaikanaan perustamassaan
jousikvartetissa 4Strings sekä Kupittaan jousissa. Rainio on soittanut periodeittain
myös Turun kaupunginorkesterissa.
Samuli Paavilainen (sello) opiskelee Turun konservatoriossa
ja valmistelee tällä hetkellä näyttötyötään. Pääpaino Paavilaisen työhistoriassa
on kamarimusiikilla. Hän on soittanut useita vuosia Rainion kanssa 4Strings
-jousikvartetissa, tehnyt paljon eri musiikkilajeja edustavia projekteja ja
soittanut periodeittain Turun kaupunginorkesterissa sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa.
Paavilainen on tehnyt myös musiikkia Turun Taideakatemian tuottamiin lyhyt-
ja animaatioelokuviin.
|
